Bittivuoto.net

Perusoikeuksien oltava voimassa myös netissä

Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunta äänesti eilen illalla telekom-paketista. Vihreiden muutosehdotus 138/46, joka turvaisi verkon käyttäjien perusoikeudet ja sananvapauden, sai taakseen valiokunnan enemmistön äänin 40-4. Juuri tämä asia on Trautmannin mietinnön kiistanalaisin kohta. Muutos tarkoittaa, että verkon käyttäjien perusoikeuksia ja sananvapautta ei saa rajoittaa ilman tuomioistuimen ennakkolupaa.

Euroopan parlamentin jäsen Satu Hassi kommentoi:
- EU-maiden hallitusten pitää nyt ottaa vakavasti se, että europarlamentin teollisuusvaliokunta jo toisen kerran selkeästi tuki perusoikeuksien kunnioittamista myös netissä. Se ei kerta kaikkiaan käy, että sananvapaudessa palataan keskiaikaan silloin, kun on kyse uusista viestintämuodoista.

Asiaa käsittelee parhaillaan myös EU:n ministerineuvosto. Ranskan presidentti Sarkozy on voimakkaasti ajanut sitä, että teksti verkon käyttäjien oikeuksien turvaamisesta ei tule varsinaiseen lakitekstiin, vaan ainoastaan johtolauseeseen, jolloin se olisi vain ohjeellinen. Vihreät ovat vaatineet asiaa nimenomaan lakitekstiin. Tätä tuki asian ensimmäisessä käsittelyssä Euroopan parlamentin enemmistö. Nyt meneillään olevassa toisessa käsittelyssä valiokunta tuki vihreiden linjaa. EU-maista myös Suomi on kannattanut Ranskan ajamaa kontrollilinjaa.

- Netin kontrolloinnissa ja tekijänoikeuskysymyksissä on nähtävissä selvä sukupolvien välinen kuilu. Tietokoneisiin lapsesta asti tottuneen nuoren sukupolven on vaikea hyväksyä digitaalisen sisällön kontrollijärjestelmiä. Juuri vapaan tiedonvälityksen puolustaminen onkin voimaannuttanut nykynuoret puolustamaan vanhempiaan voimallisemmin kaikkia länsimaiseen demokratiaan kuuluvia kansalaisoikeuksia, sanoi kansanedustaja Jyrki Kasvi.

Ruotsin Pirate Bay -tuomio ja tekijänoikeuskysymykset ovat kasvattaneet Piraattipuolueen jäsenmäärää siellä räjähdysmäisesti. Hassin ja Kasvin mukaan kapinaliike voimistuu täälläkin, jos Suomi ei ota vakavasti netin käyttäjien oikeuksia:
- Tyytymättömyyden kanavoitumien poliittiseen toimintaan on positiivista. Jos lainsäädäntöä tehdään jatkuvasti suuren mediateollisuuden ehdoilla, riskinä on radikaalimman nettiaktivismin syntyminen. On tärkeää, että hallitus ottaa tällaiset viestit vakavasti, eikä tue kontrollikulttuuria, painotti Kasvi.

Telekommunikaatiopaketti palaa Euroopan parlamentin täysistuntoon toukokuussa, jossa Hassi ja Kasvi odottavat hyvää tulosta perusoikeuksien kannalta.

- Toivon hartaasti, että Suomen hallitus korjaa kantaansa siihen, miten internetin käyttäjiä valvotaan. Vihreiden ja Euroopan parlamentin ajama linja on sopusoinnussa Suomen tähänastisen lainsäädännön kanssa. Suomessa esimerkiksi poliisi ei saa käyttöönsä kansalaisten soittamia puheluita koskevia teletunnistetietoja ilman tuomioistuimen lupaa, joka voidaan antaa vain jos kyse on tarpeeksi vakavan rikoksen tutkinnasta. Samaa periaatetta pitäisi noudattaa myös internetin sananvapauden ja kansalaisoikeuksien suhteen, selitti Hassi.

Kasvi: Keinot urkintalain runnomisessa eivät lupaa hyvä

Tänään ensimmäisessä käsittelyssä ollut “urkintalakina” tai “Lex Nokiana” tunnettu lakiesitys määrittelee perustuslain sisältöä suhteessa sähköiseen maailmaan. Sähköisen maailman perusoikeuksia linjataan niin, että esimerkiksi yrityksille, yliopistoille tai taloyhtiöille annetaan oikeus tutkia sähköpostin ja muun verkkoliikenteen tunnistetietoja väärinkäyttöepäilyjen selvittämiseksi. Linjaus ovat kritisoineet niin keskusrikospoliisi, valtiontalouden tarkastusvirasto, tietosuojavaltuutettu kuin lähes kaikki perusoikeusjuridiikan professorit, muistutti kansanedustaja, vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi.

- Periaatteellisesti lakiesityksen suurin ongelma on siinä, että se antaa asianomaiselle osapuolelle valtuudet päättää tutkinnan aloittamisesta ja tunnistamistietojen käytöstä. Lisäksi tutkinnan kohde on alisteisessa suhteessa tutkinnan tekijään: työnantaja tutkii työntekijän viestintää, oppilaitos opiskelijan. Kynnys valittaa väärin perustein tai keinoin tehdystä tutkinnasta muodostuu korkeaksi.

Nykytilanteessa tutkinnan aloittaminen väärinkäytösepäilystä on hankalaa. Väärinkäytösten tutkintavaltuuksia tulisi kuitenkin laajentaa ennemmin viranomaisten kuin yhteisötilaajien osalta. Tietosuojalain asemesta muutokset tulisi tehdä viranomaisten valtuuksia säätelevään pakkokeinolakiin. Viranomaisilla on sentään laissa määritellyt toimivaltuudet ja laillisuusvalvonta, painotti Kasvi.

- Lex Nokian lähetekeskustelun aikaisessa kannanotossani totesin ymmärtäväni, että työantajapuolella haikaillaan sata vuotta sitten taakse jääneeseen “patruunoiden aikaan”, jolloin työnatalajilla oli monenlaista kontrollivaltaa työntekijöihinsä. Samalla kuitenkin ihmettelin sitä, miksi vaatimukset menevät näin hyvin läpi. Viime viikkoina asiaan on tullut lisävalaistusta: taustalla on ollut työnantajien painostusta ja uhkailua.

Keinot lain runnomisessa läpi eivät lupaa hyvää sen suhteen, että jos laki hyväksytään, meidän on luotettava suomalaisten yrityksien korkeaan moraaliin.

- Moraalin olisi oltava korkeampi kuin esimerkiksi saksasalaisilla yrityksillä Deutche Bahn, Lidl ja Deutche Telecom, jotka ovat jääneet kiinni valvontavaltuuksien väärinkäytöstä. Saksan lainsäädäntöä ollaan pikavauhtia uudistamassa työntekijöiden yksityisyyden suojan ja tietoturvan parantamiseksi. Yritysten tiedetään toki urkkineen työntekijöitä Suomessakin: Soneran vuosien 1998-2001 teleurkinta johti ehdollisiin vankeustuomioihin, kun taas Nokian vuosien 2000-2001 sähköpostiseulonta ehti rikoksena vanheta, minkä vuoksi yritys ei joutunut oikeuteen. Suomessa lainsäädännöllinen reaktio on kuitenkin päinvastainen kuin Saksassa: työntekijöiden yksityisyyden suojan ja tietoturvan vähentäminen.

Koodiguru 2009 -kilpailu alkaa

Koodiguru 2009 -kilpailu yllyttää koodaajia kaivamaan pöytälaatikkoprojektinsa esille. Ensi viikolla alkavassa kilpailussa etsitään propellipäiden kruunaamatonta kuninkaallista, jonka mestariteos ei ole vielä nähnyt ruudunvaloa.

Kilpailun aihepiiri on vapaa ja työt voivat olla mitä tahansa hyötyohjelmista tai niiden osista päivää piristäviin peleihin tai ennennäkemättömiin älynväläyksiin. Ainoa ehto on, että osallistuva työ on julkaistu tai julkaistaan avoimen lähdekoodin (open source) lisenssin alaisuudessa.

Voittajatyö palkitaan 2500 eurolla. Jos kärkeen nousee useampi kuin yksi työ, voi raati jakaa summan myös kahden kilpailijan kesken.

Kilpailu on avoin kaikille yksityishenkilöille, jotka haluavat tuoda tuotantoaan ja osaamistaan esille. Kilpailuaika on 9.2.-14.4.2009.

Voittaja julkistetaan 8.toukokuuta 2009. Kilpailun järjestää NULL Osuuskunta ja kilpailuohjeet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.null.coop/koodiguru.

Sonera ADSL-asiakkailleen: “Kannattaa kysyä muiden operaattorien tarjouksia”

Yle.fi:n uutinen kertoo Soneran yllättäen ilmoittaneen korotuksista kymmenien tuhansien asiakkaiden adsl-yhteyksien nopeuksissa ja hinnoissa.

Sonera.fi-sivujen ajankohtaista-osiossa ei ainakaan vielä ole minkäänlaista uutista aiheesta, mutta Ylen mukaan ilmoitus korotuksista on lähetetty kymmenille tuhansille asiakkaille.

[Toim.huom. Tiedotteen puuttuminen toistaiseksi ei sinänsä yllätä yritykseltä, joka ylpeänä mainostaa olevansa langattomien laajakaistapalvelujen edelläkävijä poistamalla lankaliittymät kokonaan joiltain paikkakunnilta.]

Kyseessä on ne adsl-asiakkaat, joiden yhteys toimitetaan toisen operaattorin omistamassa verkossa. Eli verkossa, jonka käytöstä Sonera joutuu maksamaan vuokraa. Verkon omistaja on usein paikallinen puhelinyhtiö.

Sonera nostaa yhteysnopeudet ja sitä myötä myös hinnat kahteen megabittiin. Yle uutisoi hinnan nousevan joskus jopa kolmanneksella:

Esimerkiksi Pirkanmaalla 1 megabitin yhteyden hinta on ollut kuukaudessa 23,90 euroa, 2 megabittiä nostaa hinnan 33,90 euroon.

Esimerkin kymmenen euron hinnankorotus on lähes 42 %. Tähän kun otetaan huomioon että aivan kaikkialla yhteydet eivät toimi ollenkaan tai ainakaan luotettavasti yli megabitin nopeudella, on korotus varsin kohtuuton. Ehdot sallivat toki normaalin sopimuksen purkamisen, mutta mitenköhän käy määräaikaisten sopimusten?

Uutisesta löytyy yksi kohta, jossa olen täysin samaa mieltä Soneran viestintäjohtaja Ahti Martikaisen kanssa: Kannattaa kysyä muiden operaattorien tarjouksia.

JJkasvi: Kansalaisoikeudet nostettava tietoyhteiskuntakeskusteluun

Tietoyhteiskunnan arvoista ja kansalaisoikeuksista ei ole Suomessa juuri keskusteltu. Kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa ei kansalaisoikeuksista mainita sanaakaan. Arvokeskustelua kuitenkin tarvitaan, sillä arvot ja kansalaisoikeudet hämärtyvät helposti digitaalisessa maailmassa, painotti kansanedustaja ja Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi tänään käydyssä suomalaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuudennäkymiä käsitelleessä ajankohtaiskeskustelussa.

- Poliittinen eliitti ja usein myös valtamedia hyväksyvät mukisematta sähköpostien tunnistetietojen keräämisen kaltaisia toimia. Toisaalta tavallisessa kirjepostissa on lähetetty pommeja ja pernaruttobakteereja. Silti vaatimuksia kirjeiden lähettäjä- ja vastaanottajatietojen kirjaamisesta pidettäisiin törkeänä luottamuksellisen viestin suojan loukkauksena. Miksi sähköiseen viestintään voidaan kohdistaa erilaisia toimia kuin perinteiseen viestintään, kummasteli Kasvi.

Kansalaisoikeuksien suojaaminen myös edellyttää, että lainsäädäntöä sopeutetaan tietoyhteiskuntakehitykseen. Ongelmana on, että lakeja säädetään vasta kun uusi teknologia on jo laajassa käytössä. Tästä historia tarjoaa monia esimerkkejä.

- Kun sähköverkkoja ryhdyttiin rakentamaan, sähkön varastaminen ei vuosiin ollut rikos, sillä varastaminen määriteltiin laissa tavaraan kajoamisena, eikä sähkö ole tavaraa. Me olemme nyt tieto- ja viestintätekniikan suhteen samassa tilanteessa. Esimerkiksi internet-rikollisuuden ydin, identiteettivarkaus, ei ole Suomen lain silmissä rikos, muistutti Kasvi.

Ubiikissa maailmassa haasteet vain kasvavat, kun henkilö ei aina edes tiedä käyttävänsä teknologiaa. Jo nyt saattaa tehdä tietämättään rikoksen, kun tietokone lupaa kysymättä purkaa CD:n kopiosuojauksen, tai käsipelikonsoli ottaa automaattisesti yhteyden avoimeen lähiverkkoon.

- Tietoyhteiskuntakehitystä ei voi mitata vain maahan kaivetun valokaapelin määrällä. Myös tietoyhteiskunnassa ratkaisevat arvot ja kansalaisten oikeudet. Niistä meidän pitäisi nyt puhua, painotti Kasvi puheensa lopuksi.

Googlen selain urkkii liikaa

Aikaisemmin bloggasin tuossa, että Googlen uusi selain Chrome on julkaistu. Ilo näyttää olevan lyhytaikaista, sillä netissä on ollut juttua siitä kuinka mm. selain kerää tietoja osoiteriviltä ja selaimen nykyiset käyttöehdot luovuttavat tekijänoikeuksia Googlelle. Onneksi sentään jälkimäiseen on nyt tulossa korjauksia.

Googlen käyttöehdoista:

“Lähettämällä, julkaisemalla tai esittämällä sisältöä käyttäjä myöntää Googlelle pysyvän, peruuttamattoman, maailmanlaajuisen, tekijänpalkkioista vapautetun ja ei-yksinomaisen oikeuden jäljentää, mukauttaa, muokata, kääntää, julkaista, suorittaa julkisesti, esittää julkisesti ja jakaa käyttäjän Palveluissa tai niiden kautta lähettämää, julkaisemaa tai esittämää Sisältöä.”

Sampo sen vaan osaa

Sampon verkkopankkisotkut sen kun jatkavat voittokulkuaan, tänään on ollut ongelmia mm. pankkikortilla maksamisessa. Tähän soppaan kun vielä lisätään mm. Welhon suositus maksupankin vaihtamisesta, niin Sammolla menee tälläkin hetkellä todella lujaa, alaspäin.

On myöskin ihmeellistä, että kukaan ei tajua vaihtaa viestinnästä tälläkin hetkellä vastaavaa Hannu “Se ei ole aukko, kunnes me pystymme itse varmistamaan että se on aukko” Vuolaa pois, tämä mies on jokseenkin malliesimerkki siitä miten tiedottamista ei pitäisi hoitaa.

Jään innolla odottamaan loppuvuoden tilastoja Sammon asiakasmäärien muutoksista. Toivottavasti tästä “casesta” ottavat kaikki opikseen, niin järjestelmämigraatioista vastaavat henkilöt, kuin viestinnän ammattilaiset. Täytyy myös toivoa, että johdossa tapahtuu muutoksia, tuskin ongelmia voidaan koodareiden niskaan kaataa, kun alusta on jo alun perin sutta.

Onneksi sentään olen toisen pankin asiakas, mutta mielenkiintoista on seurata kuinka laivaa ei pitäisi ohjata, karillehan se meni perkele.

Kasvi: Auditointi paljasti sähköisen äänestyksen ongelmia

Tänään julkaistu sähköisen äänestyksen auditointiraportti on hyvää työtä. Valitettavasti Turun yliopiston yhdeksän hengen auditointityöryhmä pystyi parissa kuukaudessa tarkistamaan ainoastaan ohjelmiston kriittisimpiä kohtia. Virhe tai aukko muualla järjestelmässä voi aiheuttaa ongelmia sähköiselle äänestykselle, jota kokeillaan kolmessa kunnassa ensi syksyn kunnallisvaaleissa. Pahana puutteena auditoijat toivat esiin myös sen, ettei heillä ollut tarkastettavana äänestysjärjestelmän käyttöjärjestelmän lopullista versiota.  Lisäksi raportissa tuodaan esiin lukuisia tilanteita, joissa vilpillisillä äänestysvirkailijoilla on mahdollisuus muokata vaalien tuloksia; paljon enemmän ja huomaamattomammin kuin perinteisessä lippuäänestyksessä.

- Sähköisessä äänestyksessä käytettävä tietojärjestelmä on tarkastettava perusteellisesti. Valitettavasti tarkastukselle ei ollut mahdollista varata riittävästi aikaa ja resursseja. Auditointiraportissa todetaankin, että jo pelkkä vaaliohjelmiston lähdekoodin tarkastaminen olisi vaatinut useita henkilötyövuosia. Äänestysjärjestelmän ohjelmistojen ja tekniikan tarkastaminen ei kuitenkaan ratkaise sähköisen äänestyksen riskejä. Käytännössä mitkään resurssit eivät mahdollista koko laitteistosta käyttöliittymään ulottuvan ketjun aukotonta läpikäymistä. Vallitulokseen vaikuttava tai vaalin toimittamista hankaloittava virhe voi olla missä tahansa järjestelmän osassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tunnetaan tapaus, jossa äänestyskoneen kosketusnäytön säädöt vaikuttivat äänestystulokseen, painottaa kansanedustaja ja Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi.

Sähköiselle äänestykselle on vaikea nähdä muuta tarkoitusta, kuin yritys nostaa äänestysaktiivisuutta vetoamalla ihmisten kokeilunhaluun. Suomalainen lippuäänestys on kuitenkin koeteltu järjestelmä, jossa vaalitulosten laajamittainen ja huomaamaton peukalointi on mahdotonta. Järjestelmä luotiin jännittyneessä poliittisessa tilanteessa, jossa vaalitulokseen oli voitava luottaa, vaikka ihmiset eivät luottaneet toisiinsa. Vaikka nyky-Suomessa ihmiset ja puolueet luottavat toisiinsa, emme voi tietää, millainen tilanne on tulevaisuudessa.

- Pelkän imagohyödyn takia ei pitäisi mennä muuttelemaan demokratian ytimessä olevaa äänestystapaa, jos vaakakupissa on pienikin mahdollisuus siitä, että kansalaisten luottamus järjestelmän rehellisyyteen voi vaarantua. Tänään julkaistu auditointiraportti tuo esiin useita tällaisia mahdollisuuksia, Jyrki Kasvi toteaa.

Tänä keväänä Nordean asiakkaat eivät saaneet rahojaan palkanpäivänään tai Sampo-pankissa olleen tilin saldo on saattanut muuttua yhtäkkiä plussalta miinukseksi. Yhteishaussa hakeneet nuoret saivat tiedot opiskelupaikoistaan lähes viikon myöhässä. Viime kesänä VR:n lipunmyynti takelteli, ja junat pysähtelivät. Kaikki nämä ovat esimerkkejä tilanteissa, joissa tietojärjestelmän ongelmat ovat vaikeuttaneet kansalaisten elämää, vaikka etukäteen on vakuutettu kaiken menevän hyvin. Voimmeko uskoa, että vastaava ei voi toistua sähköisessä äänestysjärjestelmässä?

Haluatko testata rannekellopuhelinta?

TV-ohjelma Leijonan kidastakin tuttu Wearfone Oy tarjoaa nyt mahdollisuuden päästä testamaan rannekellopuhelinta, halukkuudestaan voi kertoa yrityksen nettisivuilla.

Yrityksen nettisivuilta:

Yrityksemme on erikoistunut tuottamaan älykkäitä käyttöliittymä- ja kommunikointiratkaisuja nykyaikaisilla RF-teknologioilla. Wearfone Oy on perustettu vuonna 2006 ja meidän ensimmäinen tuotteemme Rannukka® tulee markkinoille vuoden 2008 aikana. Tuotteesta tehdään 0-sarja vuoden 2008 alussa.

Kasvi: Työnantajille ei saa antaa oikeutta sähköpostiurkintaan

Lähetekeskustelussa ollut “urkintalakina” tai “Lex Nokiana” tunnettu lakiesitys antaa esimerkiksi yrityksille, yliopistoille tai taloyhtiöille oikeuden selvittää sähköpostin ja muun verkkoliikenteen tunnistetietoja.  Kansanedustaja, Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi kiinnitti puheenvuorossaan huomion siihen, että laissa viranomaisille perinteisesti kuulunutta valtaa annetaan yhteisötilaajille; esimerkiksi tietotovuotoepäilyssä esitutkinnan hoitaa jatkossa poliisin asemasta yhteisötilaaja.

Lakia on perusteltu yrityssalaisuuksien turvaamisella. Suomesta ei kuitenkaan tiedetä yhtään tuomioon johtanutta tapausta, jossa yrityssalaisuuksia olisi vuodettu sähköpostilla. Sen sijaan yritysten urkintatapauksia tiedetään: Soneran vuosien 1998-2001 teleurkinta johti ehdollisiin vankeustuomioihin, kun taas Nokian vuosien 2000-2001 sähköpostiseulonta ehti rikoksena vanheta, minkä vuoksi yritys ei joutunut oikeuteen, muistutti Kasvi.

- Ymmärrän, että työantajapuolella haikaillaan sata vuotta sitten taakse jääneeseen “patruunoiden aikaan”, jolloin työnatalajilla oli monenlaista kontrollivaltaa työntekijöihinsä. Sen sijaan ihmettelen miksi vaatimukset menevät näin hyvin läpi, ja muun muassa pääosa ammattijärjestöistä on tukenut lain säätämistä. Ei kai se että laittoman urkinnan epäillään olevan laajalti käytössä, ole peruste tehdä oikeuksia polkevasta toiminnasta laillista, ihmettelee Kasvi.

Tiedotusvälineiden lähdesuoja on lakiesityksessä yritetty turvata, sillä yhteisötilaaja ei saa selvittää tunnistetietoja jos viestien kohteena on media. Mutta mistä työnantaja voi etukäteen tietää, onko viestien vastaanottajana kilpaileva yritys vai lehden toimitus? Ei mistään. Ja kun asia selviää, vahinko on jo tapahtunut.

- Tunnistetietojen ja jopa viestien sisällön tutkiminen saattaa olla vakavissa rikoksissa perusteltua. Oikeusvaltion periaatteiden mukaista on kuitenkin rajata tietojen saajaksi poliisi ja tietojen saamisen päätöksentekijäksi tuomioistuin. Nyt esitetty lakimuutos osoittaa, että päättäjien piirissä ja työmarkkinajärjestöissä ei ymmärretä sähköisten oikeuksien merkitystä, toteaa Kasvi.