Bittivuoto.net

Kasvi: Keinot urkintalain runnomisessa eivät lupaa hyvä

Tänään ensimmäisessä käsittelyssä ollut “urkintalakina” tai “Lex Nokiana” tunnettu lakiesitys määrittelee perustuslain sisältöä suhteessa sähköiseen maailmaan. Sähköisen maailman perusoikeuksia linjataan niin, että esimerkiksi yrityksille, yliopistoille tai taloyhtiöille annetaan oikeus tutkia sähköpostin ja muun verkkoliikenteen tunnistetietoja väärinkäyttöepäilyjen selvittämiseksi. Linjaus ovat kritisoineet niin keskusrikospoliisi, valtiontalouden tarkastusvirasto, tietosuojavaltuutettu kuin lähes kaikki perusoikeusjuridiikan professorit, muistutti kansanedustaja, vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi.

- Periaatteellisesti lakiesityksen suurin ongelma on siinä, että se antaa asianomaiselle osapuolelle valtuudet päättää tutkinnan aloittamisesta ja tunnistamistietojen käytöstä. Lisäksi tutkinnan kohde on alisteisessa suhteessa tutkinnan tekijään: työnantaja tutkii työntekijän viestintää, oppilaitos opiskelijan. Kynnys valittaa väärin perustein tai keinoin tehdystä tutkinnasta muodostuu korkeaksi.

Nykytilanteessa tutkinnan aloittaminen väärinkäytösepäilystä on hankalaa. Väärinkäytösten tutkintavaltuuksia tulisi kuitenkin laajentaa ennemmin viranomaisten kuin yhteisötilaajien osalta. Tietosuojalain asemesta muutokset tulisi tehdä viranomaisten valtuuksia säätelevään pakkokeinolakiin. Viranomaisilla on sentään laissa määritellyt toimivaltuudet ja laillisuusvalvonta, painotti Kasvi.

- Lex Nokian lähetekeskustelun aikaisessa kannanotossani totesin ymmärtäväni, että työantajapuolella haikaillaan sata vuotta sitten taakse jääneeseen “patruunoiden aikaan”, jolloin työnatalajilla oli monenlaista kontrollivaltaa työntekijöihinsä. Samalla kuitenkin ihmettelin sitä, miksi vaatimukset menevät näin hyvin läpi. Viime viikkoina asiaan on tullut lisävalaistusta: taustalla on ollut työnantajien painostusta ja uhkailua.

Keinot lain runnomisessa läpi eivät lupaa hyvää sen suhteen, että jos laki hyväksytään, meidän on luotettava suomalaisten yrityksien korkeaan moraaliin.

- Moraalin olisi oltava korkeampi kuin esimerkiksi saksasalaisilla yrityksillä Deutche Bahn, Lidl ja Deutche Telecom, jotka ovat jääneet kiinni valvontavaltuuksien väärinkäytöstä. Saksan lainsäädäntöä ollaan pikavauhtia uudistamassa työntekijöiden yksityisyyden suojan ja tietoturvan parantamiseksi. Yritysten tiedetään toki urkkineen työntekijöitä Suomessakin: Soneran vuosien 1998-2001 teleurkinta johti ehdollisiin vankeustuomioihin, kun taas Nokian vuosien 2000-2001 sähköpostiseulonta ehti rikoksena vanheta, minkä vuoksi yritys ei joutunut oikeuteen. Suomessa lainsäädännöllinen reaktio on kuitenkin päinvastainen kuin Saksassa: työntekijöiden yksityisyyden suojan ja tietoturvan vähentäminen.