Bittivuoto.net

Jyrki Kasvi: Lakiesityksessä jokainen kansalainen on potentiaalinen rikollinen

Isovelilakina tunnetun lakiesityksen tarkoituksena on tallentaa kansalaisten teletunnistetietoja siltä varalta, että tiedoista olisi apua terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden ennaltaehkäisyssä ja rikosten selvittämisessä.

- Se että viranomaisia varten kerätään tietoa kaikista kansalaisista vain rikoksesta epäiltyjen asemesta, on suuri periaatteellinen muutos suomalaiseen käytäntöön, painotti kansanedustaja, Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi lakiesityksen tiistaisessa lähetekeskustelussa.

Lakiesityksen taustalla oleva direktiivi on syntynyt New Yorkin, Madridin ja Lontoon terrori-iskujen jälkimainingeissa. Direktiiviä valmisteltaessa kävi ilmi, että kaiken digitaalisen tietoliikenteen tietojen tallentaminen on teknisesti ja taloudellisesti mahdotonta, ja senkin kiertäminen olisi naurettavan helppoa. EU halusi kuitenkin näyttää, että jotain tehdään, ja niin säädettiin direktiivi, jonka ulkopuolelle jäävät esimerkiksi nettisähköposti, pre paid -liittymät, freenet, skype, mese, irc, usenet ja vertaisverkot. Näitä viestivälineitä osaavat lapsetkin käyttää ja ne ovat jatkossakin myös kriminaalien käytössä niin, että niiden kautta kulkevan tietoliikenteen tunnistetiedoista ei tallenneta bittiäkään.

Lain haittapuolena on, että kun tunnistetiedot ovat tallessa, myös rikolliset voivat päästä niihin käsiksi.
Tunnistetiedot ovat rahan arvoista tavaraa esimerkiksi identiteettivarkaille ja roskapostikeisareille. Hiljattain Iso-Britannian viranomaiset hukkasivat 25 miljoonan britin henkilötiedot, jonka seurauksena pelkästään Iso-Britannian pankeille arvioidaan aiheutuvan kustannuksia 340 miljoonan euron edestä.

- Direktiivi ja lakiesitys ovat valitettavan hyviä esimerkkejä huonosta kompromissista, joihin me poliitikot aina välillä sorrumme. Seurauksena on puhdas lose-lose-asetelma, totesi Kasvi.

- Kun direktiivi on kuitenkin pantava toimeen, minimoidaan edes riskit. Riskit tunnistetietojen vuotamiselle ja väärinkäytölle ja ovat sitä suuremmat, mitä kauemmin tietoja säilytetään. Lakiesityksessä tallennusaika on 12 kuukautta, mutta Suomen tulisi pitäytyä direktiivin mahdollistamassa kuuden kuukauden tallennusajassa, painotti Kasvi.

http://www.kasvi.org/